Henkilöhahmot multimodaalisessa kerronnassa – tapaustutkimus kuvakirjan visuaalisesta kielestä ja karakterisaatiosta // Characters in multimodal storytelling: a case study on visual language and characterization in a picture book

Authors

DOI:

https://doi.org/10.6093/1826-753X/10962

Keywords:

karakterisaatio / characteriztion, lastenkirjallisuus / children’s literature, lukemiskokemus / reading experience, multimodaalisten tekstien kääntäminen / translation of multimodal texts, multimodaalisuus / multimodality

Abstract

Multimodaaliset tekstit kuten kuvakirjat ja sarjakuvat ovat taiteellisen ilmaisun muotoja, joiden kerronnassa kietoutuvat yhteen kuva, sana ja ääni, eli ne rakentuvat visuaalisen, verbaalisen ja auditiivisen moodin yhteisvaikutuksessa. Kuvakirjalla ja sarjakuvalla on paljon yhteistä: molemmat sisältävät paitsi kuvia ja kirjoitettua tekstiä, myös erilaisia visuaalisen kielen keinoja: ääniefektejä, tekstilaatikoita, puhekuplia, eleitä, ilmeitä ja asentoja. Nämä keinot vahvistavat sanan ja kuvan kertomaa tarinaa. Auditiivinen moodi käynnistyy vasta lukutilanteessa, jolloin lukija ikään kuin kuulee graafisesti esitettyjä ääniä. Lukija siis kokee kerrotun kertomuksen visuaalisesti, verbaalisesti ja auditiivisesti. Tämä prosessi saa lukijan uskomaan tarinaan ja ymmärtämään, millaisia siinä esiintyvät henkilöhahmot ovat. Tutkimme artikkelissamme sitä, miten henkilöhahmot rakentuvat multimodaalisessa tekstissä ja sen käännöksessä. Tutkimuksen aineistoesimerkit ovat kuvakirjasta Kettu, Pöllö ja punainen pallo.

Multimodal texts such as picturebooks are forms of artistic expression communicating through the combination of the modes of the verbal, the visual and the aural. Picturebooks are not far removed from comics: they both include not only images and written texts but also visual tools such as sound effects, text boxes, speech bubbles, bodily gestures, postures, and facial expressions, all of which reinforce the joint effect of the words and images. The aural mode is triggered during the reading process. Through these different modes, the reader experiences the joint narration of the verbal, the visual and the aural. This process makes the reader believe in and get an understanding of the characters and their characteristics. In our article, we examine how characters are built in a multimodal text and its translation. We illustrate the characterization in multimodal narration using the picturebook Kettu, Pöllö ja punainen pallo (Fox, Owl and the Red Ball) as an example.

Author Biographies

Eliisa Pitkäsalo, Università of Tampere

FT Eliisa Pitkäsalo (eliisa.pitkasalo@tuni.fi) työskentelee monikielisen viestinnän ja käännöstieteen yliopistonlehtorina ja tutkijana Tampereen yliopistossa. Hänelle on myönnetty monikielisen käännösviestinnän dosentin arvo Turun yliopistossa. Pitkäsalo on kiinnostunut erityisesti multimodaalisten tekstien kääntämisestä ja kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta sarjakuvassa. Yhdessä toisten tutkijoiden kanssa hän on perustanut monitieteisen Sarjis-tutkimusryhmän, joka tarkastelee sarjakuvamuotoisen viestinnän mahdollisuuksia. Viime aikoina Pitkäsalo on tutkinut sarjakuvamuotoisia asiakirjoja, oikeudellisten ja hallinnollisten asiakirjojen saavutettavuutta, kuvan välittämiä merkityksiä sekä erilaisten multimodaalisten tekstien lukemiskokemista.

PhD Eliisa Pitkäsalo (eliisa.pitkasalo@tuni.fi) works as a senior lecturer and a researcher of multilingual communication at Tampere University, Finland. She holds the Title of Docent in Multilingual Translation Studies at the University of Turku, Finland. Her research includes topics such as translating multimodal texts and the interaction between word and image in comics. She is one of the founding members of the Sarjis research group, which examines the potential of comic-style communication. Recently Pitkäsalo has studied comics-style legal documents, accessibility of legal and administrative documents, meanings conveyed by images and the reading experience of different multimodal texts.

Riitta Oittinen, Università of Tampere

FT Riitta Oittinen (riitta.oittinen@tuni.fi) on Tampereen ja Helsingin yliopiston dosentti, tutkija, kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on järjestänyt 50 kuvataidenäyttelyä Suomessa ja sen ulkopuolella. Hän on myös ohjannut, kirjoittanut ja leikannut omia elokuvia sekä kuvittanut kirjoja. Lisäksi Oittinen on kirjoittanut, kääntänyt ja toimittanut artikkeleita, kirjanlukuja ja tieteellisiä teoksia. Tutkijana hän on keskittynyt erityisesti kuvan ja sanan vuorovaikutukseen kääntämisessä yleensä sekä eritoten lapselle kääntämisessä. Hän on soveltanut työssään laajalti Mihail Bahtinin filosofiaa: dialogia, karnevaalia ja heteroglossiaa. Oittinen on myös tarkastellut omaa työtään taiteilijana ja kääntäjänä autoetnografisesta näkökulmasta.

PhD Riitta Oittinen (riitta.oittinen@tuni.fi) works as a senior scientist, author and illustrator as well as holds the Title of Docent at the Universities of Tampere and Helsinki, Finland. She is an artist with 50 exhibitions in Finland and abroad. She has also directed, written and edited her own films as well as illustrated books. She has written, translated and edited articles, book chapters and scientific books. In her research, she has concentrated on the verbal and the visual in translation and especially on translating for children and applied Mikhail Bakhtin’s philosophies, the dialogics, carnival and heteroglossia to research on translation. Oittinen has also studied her own work as an artist and a translator from autoetnographic viewpoint.

Antonio Sciacovelli, käänt. / trad. / transl., University of Turku

Antonio Donato Sciacovelli (antonio.sciacovelli@utu.fi), PhD (kirjallisuuden tutkimus, erityisesti keskiajan italialainen kirjallisuus, ELTE Budapest, 2005), opetti vuosina 1993–2016 unkarilaisissa yliopistoissa (Länsi-Unkarin yliopisto, Veszprémin yliopisto, Debrecenin yliopisto). Vuonna 2016 Sciacovelli aloitti nykyisessä tehtävässään yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Italian Commissione per l’Abilitazione Scientifica Nazionale (Italian National Scientific Habilitation Committee) myönsi Sciacovellille suomalaisugrilaisen filologian ”Professore associato”:n arvon vuonna 2023. Tutkimuksessaan Sciacovelli keskittyy Italian ja Unkarin kirjallisuushistoriaan sekä Italian ja Unkarin kirjallisiin ja historiallisiin suhteisiin. Tutkimuksen lisäksi hän kääntää 1900-luvun unkarilaista kirjallisuutta italiaksi. Italialaiset kustantamot Adelphi, Bompiani, Feltrinelli, Rizzoli ja Salani ovat julkaisseet hänen laatimansa käännökset Imre Kertészin, Sándor Márain, Péter Esterházyn, Magda Szabón, Gyula Krúdyn ja Szilárd Rubinin romaaneista, ja pian ilmestyy kaksi uutta käännöstä, Máté Zalkan ja Tamás Jónásin proosateosten käännökset.

Antonio Donato Sciacovelli (antonio.sciacovelli@utu.fi), PhD in Literary Sciences (Medieval Italian Literature, ELTE Budapest, 2005), taught in few Hungarian universities (University of West Hungary, University of Veszprém, University of Debrecen) from 1993 to 2016, until his current position as associate professor at the University of Turku (Finland). In 2023, the Italian National Scientific Habilitation Committee awarded his the title of “Professore associato” in the field of Finno-Ugric Philology (“Filologia ugrofinnica”). Alongside his activity as a researcher in Italian and Hungarian literature history, and an expert on literary and historical relations between Italy and Hungary, he works as a translator of twentieth-century Hungarian literature for the Italian publishers Adelphi, Bompiani, Feltrinelli, Rizzoli, Salani, who have published his translations of novels by Imre Kertész, Sándor Márai, Péter Esterházy, Magda Szabó, Gyula Krúdy, Szilárd Rubin. Two narrative works, by Máté Zalka and Tamás Jónás, will be published soon. 

Published

2024-06-03

How to Cite

Pitkäsalo, E., Oittinen, R., & Sciacovelli, A. (2024). Henkilöhahmot multimodaalisessa kerronnassa – tapaustutkimus kuvakirjan visuaalisesta kielestä ja karakterisaatiosta // Characters in multimodal storytelling: a case study on visual language and characterization in a picture book. Studi Finno-Ugrici, n.S., 4, 1–21 [FIN] / 1. https://doi.org/10.6093/1826-753X/10962

Issue

Section

Children's Literature